Juustoleivän historiaa kerrotaan olevan jo niin pitkältä ajalta, että herkku on päässyt suomalaisten perinneruoka herkuksi ja onkin melkoinen kestohitti monenlaisissa pitopöydissä. Ennen juustoleipä oli juhlaherkku ja sitä annettiinkin heinäntekoväelle palkinnoksi kovasta työstä. Juustoa saatettiin myös kuivattaa saaden se säilymään pidempään, jopa vuosia eteenpäin. Myöhemmin juustoleipä voitiin lämmittää ja pehmentää uudelleen tulen lämmössä saaden aikaan ruokaisampi ja herkullisen tuoksuinen ateria.
Juustoleivän historiaa ja sen tärkeyttä suomalaisille ehkä kuvastaa myös ilmiö, jossa rakkaalla lapsella on monta nimeä. Yleisimmin käytössä on leipäjuusto ja alueesta sekä aikakaudesta riippuen tätä herkkua kutsutaan myös juustoleiväksi, kahvijuustoksi ja narskujuustoksi. Narskujuusto nimitys tulee pureskellessa kuuluvasta hauskasta narinasta.
Mistä juusto on saanut alkunsa?
Nykyisin niin juustoleivät kuin muutkin juustot valmistetaan meijerissä tai juustolassa. Entisaikaan tätä mahdollisuutta ei ollut, sillä juuston alkuperän sanotaan olevan jopa tuhansien vuosien takaa. Juustola onkin siis nykyajan keksintöjä tähän verrattuna. Tarkkaa ajankohtaa juustojen keksimiselle ei osata sanoa ja on myös kerrottu juuston syntyneen vahingossa.
Tarina kertoo juuston syntyneen, kun arabialainen kauppias kaatoi maitoa eläimen vatsalaukusta tehtyyn pussiin matkaevääksi. Auringon lämmitettyä maitoa pussissa, se reagoi vatsalaukun kalvon kanssa saaden aikaan heran erottumisen. Juodessaan maitoaan illalla, kauppias huomasi uuden, miellyttävän maun. Juustoleivän historiaa löytyy Suomestakin satojen vuosien ajalta. Juustoja on syöty meillä jopa vuodesta 1550 saakka.
Pieniä faktoja juustoleivästä
Muutamia kivoja asioita tästä meille niin rakkaasta juustosta. Mihin kaikkeen juustoleivästä onkaan, ja mihin kaikkeen se sopiikaan? Tässä on pari asiaa:
- Juustoleivän nimi tulee sen kypsentämistavasta, joka on samantapainen kuin leivällä.
- Juustoleipää voidaan käyttää kaikenlaisissa ruoissa ja jälkiruoissa.
- Voit myös itse valmistaa juustoleipää omassa keittiössäsi.
Perinteen välittäminen eteenpäin
Perinneruoka on toki säilynyt perinteenä vain siksi, että sitä on sukupolvi sukupolvelta opetettu eteenpäin. Oppi on siirtynyt äidiltä tyttärelle niiden keskuudessa, kenellä maitoa oli ja pystyivät juustoa valmistamaan. Maitona yleisimmin käytetään ja käytettiin silloin entisaikoinakin lehmänmaitoa. Vähemmän käytössä ovat vuohen- ja poronmaito.
Tämä ihana ja suosittu perinneruoka valmistettiin perinteisesti Pohjanmaalla, Lapissa ja Kainuussa kesäisin ja syksyisin. Alun perin juustoleipä paistettiin nuotiolla avotulella, mutta uunien yleistyttyä paistaminen on siirtynyt sisätiloihin. Leivinuunissa paistaminen on edelleen suosittua osaajien keskuudessa. Toivottavasti oppi kulkee eteenpäin vielä tänäkin päivänä, ettei perinneruoan valmistuksen osaaminen lopu ja siirry vain meijereiden ja juustoloiden tehtäväksi.
